Udmurtian Bygyn kylä 2014, Etelä-Viron setukaisten Obinitsa 2015, Unkarin Veszprémin kaupunki ja Iszkaszsentgyörgyin kylä 2016, Karjalan tasavallan Vuokkiniemen kylä 2017. Marinmaan Shorunzha eli Untsho 2019 ja Bashkirian marilaiskylä Mishkino 2020 – mikä yhdistää näitä paikkoja eri puolilla sukukansojemme maita? Kaikki ne on valittu vuorollaan suomalais-ugrilaisen maailman kulttuuripääkaupungeiksi, kaikista löytyy tapoja, perinteitä, musiikkia, luontoa, nähtävää ja koettavaa, sekä ennen kaikkea asukkaita, jotka haluavat tehdä työtä ja nähdä vaivaa oman kotiseutunsa hyväksi ja ylpeänä esitellä sitä maailmalle.
Kulttuuripääkaupunkeja on 1980-luvun puolivälistä valittu eri puolilla maailmaa, tunnetuimpana esimerkkinä Euroopan kulttuuripääkaupungit, joiden listaan ovat Suomestakin päässeet Helsinki vuonna 2000 ja Turku 2011. Kulttuuripääkaupungin arvonimellä pyritään nostamaan paikallista kulttuuria ja lisäämään tunnettuutta esimerkiksi matkailijoiden parissa. Suomalais-ugrilaiset pääkaupungit liittyvät tähän perinteeseen.
Kesäkuun puolivälissä osallistuin suomalaisena edustajana Suomi-Venäjä-Seuran ja Sukukansojen Ystävät ry.n puolesta vuoden 2020 kulttuuripääkaupungin valintaan Marinmaalla. Tiukan kisan kolmesta finalistista, virolaisista Kihnun ja Viru-Nigulan kylistä ja Bashkirian Mishkinosta voittajaksi valittiin Mishkino. Tuomariston puheenjohtajan ja Suomalais-ugrilaisten nuorten liiton Mafunin puheenjohtajan Käbi Suvin sanoin Mishkino valittiin tiukan kisan voittajaksi, koska sen esityksestä paistoi nuorison innokkuus ja palava halu nostaa kotipaikkansa suomalais-ugrilaiselle kartalle. Bashkiria kun on turkkilainen tasavalta Venäjällä, ja eikä se kuulu perinteisimpiin sukukansa-alueisiin, vaikka siellä on yli 400 vuoden ajan asunut tuhansia niin kutsuttuja diaspora-mareja, -mordvalaisia ja -udmurtteja. Mishkinon kylä juhlii ensi vuonna 300-vuotisjuhlaansa, sen lisäksi juhlavuotta värittää Bashkiriassa kesän aikana järjestettävä suuri maailman kulttuuriperinnön festivaali Folkloriada. Neljän vuoden välein järjestettävää Folkloriadaa vietettiin edellisen kerran Meksikossa, sitä ennen mm Koreassa, Kiinassa ja Unkarissa. Mishkinon Suomalais-ugrilaisen kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumat tulevat olemaan siis hyvässä seurassa!
Marinmaa, omalla kielellä Mari El, on tasavalta keskisellä Venäjällä Volgan rannalla, 700 kilometriä Moskovasta itään, lähellä Kazanin miljoonakaupunkia. Puolet sen asukkaista ovat kansallisuudeltaan suomensukuisia niittymarin ja vuorimarin kieliä puhuvia mareja, joita on yhteensä puolisen miljoonaa. Marinmaa on maatalousvaltaista aluetta, ja vaikka Moskovaan tai naapuritasavalta Tatarstaniin verrattuna köyhempää seutua, jossa on säilynyt marin kielten ja rikkaan kulttuurin lisäksi myös marien etninen uskonto. Mareja kutsutaankin Euroopan viimeisiksi pakanoiksi, ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet pyhät lehdot ovat siellä elpyneet, ja niissä vietetään ahkerasti rukousjuhlia. Metsien, lehtojen ja lähteiden äärellä marilaiset ovat lähellä luonnonhenkiä ja jumaluuksia, joista tärkein on Ош Кугу Юмо, (Osh Kugu Jumo), Valkea Suuri Jumala. Marin sana jumo onkin samaa kantaa kuin suomen jumala.
Suomalais-ugrilaiset kulttuuripääkaupungit -projekti syntyi vuonna 2013 Tallinnassa Mafunin järjestämässä suomalais-ugrilaisessa brändikonferenssissa, jossa pohdittiin sitä, miten tuoda rikas kulttuuriperintö nykyaikaisella tavalla lähestyttäväksi. Yhdeksi ehdotukseksi nousi kulttuuripääkaupunkihanke, joka sittemmin on saanut tunnustusta aina YK:ta myöten sen alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa. Vuosittain jaettava kulttuuripääkaupunkistatus antaa pienille paikkakunnille, kylille mahdollisuuden tuoda esiin omaa kulttuuriaan ja kieltään, kehittää esimerkiksi etnoturismia ja jopa kylän infrastruktuuria. Esimerkiksi ensimmäisessä kulttuuripääkaupungissa Bygyssä on sen ansiosta rakennettu kylään Udmurttilainen kulttuurikeskus ja Marinmaalla vuoden 2019 kulttuuripääkaupungissa Shorunzhassa eli mariksi Untshossa saatu kylän päätielle asfaltti. Myös ylemmän tason hallinto on siis ottanut asian vakavasti ja rahoittanut näitä hankkeita. Turismi taas tuo kaivattuja lisätuloja monille kyläläisille, jotka ovat alkaneet tarjota kotimajoitusta samoin kuin paikallisille kulttuuri- ja matkailualan pienyrittäjille.
Vuoden 2020 kulttuuripääkaupunki valittiin Marinmaan pääkaupungissa Joshkar-Olassa, jonne matkusti myös joukko virolaisia ja suomalaisia yöjunalla Moskovan kautta. Joshkar-Olassa vietettiin samaan aikaan marien suurta kesäjuhlaa Пеледыш пайрем (Peldysh pajrem) eli Kukkajuhla, ja kaupungin keskusta oli täynnä marilaista kulttuuria, musiikkia, väriloistoa, perinneruokia ja -juomia. Riehakkaan juhlavaa meno oli myös Shorunzhan kylässä, jossa voittaja julkistettiin Сÿан пайрем (Süan pairem) -festivaaleilla. Katso lisää kuvia Süan pajremista marilaisen Kidsher-uutissivuston kuvareportaasista. Nähdään ensi vuonna Bashkirian Mishkinossa!
Lokakuussa Sukukansapäivän aikaan Suomi-Venäjä-Seura järjestää suomalais-ugrilaisen sometähtikiertueen kouluissa ympäri Suomea. Mukana on Marinmaalta Nadezhda Imajeva. Jos marilainen musiikki kiinnostaa, suosittelemme instagramissa Marla murem -tiliä. Päivittäisen marilaisannoksen saa tarjoaa myös Маривлак Умылат|Марийцы поймут eli Marilaiset ymmärtää instagramissa ja youtubessa.